Ei taas eilen mennyt ihan niinkuin piti. Lento oli ihan himppasen myöhässä, ja matkatavaroiden tuleminen kesti 45 minuuttia. Eipä siinä sitten paljoa enää tarvinnut junaan ryntäillä - vietin siis yön Gatwickin lentokentällä.
Läppäristä loppui akku ihan alkumetreillä, samoin paremmasta&viihdyttävämmästä puhelimesta. Ei mulla tietenkään ollut adapteria mukana, joten en saanut kumpaakaan ladattua. Mikään ei tietenkään ollut siihen aikaan edes auki, Costaa ja M&S Foodia lukuunottamatta. Onneksi oli lukemista mukana. Ja huvittavia ihmisiä: norjalaiset jarkot, jotka selvästi eivät hokanneet, että saattaisin ymmärtää, mitä he puhuvat; ja Cityssä työskenteleviä, laskettelumatkalle lähdössä olleita juippeja; ja setä, joka puhui hyvin-vanhan-sedän-äänellään hassuja juttuja.
Nukuin vähän ja huonosti, mutta onneksi pääsin hyppäämään junaan jo ennen puolta seitsemää. Vaihdot painavien matkatavaroiden kanssa ei todellakaan olleet mitään herkkua, mutta pääsinpä perille kuitenkin.
Heti suihkussa käydessä tuli koti-ikävä: missä on lattialämmitys, missä on kaikki se tila, ja mikä on tää olematon vedenpaine :( Nyt syön Missä Xiä ja pesen pyykkiä. Ehkä se tästä taas.
Eikö ookin aina ihan kamalaa palata siihen todellisuuteen kotimaan luksuksen jälkeen! Erityisesti se lämmin vesi siellä suihkussa... Mutta kyllä se aina siitä! :D
VastaaPoistaKaru paluu todellisuuteen :) Kyllä tähän on jo viikonlopun aikana taas tottunut, ja täällä on onneksi sen verran lämmintä, ettei riso ehkä niin paljoa, kuin mitä vastaavassa tilanteessa Suomessa risois :D
VastaaPoista