Lomaextra

Long time no see. Lomalla on tullut rentouduttua niin täydellisen perusteellisesti, ettei blogin kirjoittelu ole paljoa jaksanut kiinnostaa. Nyt, kun loppu on liki, on kuitenkin syytä koota tuju lomafiilispakkaus.

Tulomatka Suomeen sujui epäilyksistäni huolimatta yllättävän sulavasti. Vaikka junat olivat myöhässä, molemmat vaihdot onnistuivat hyvin, koska kaikki junat olivat tasapuolisesti jäljessä aikatauluista. Lentokin viivästyi vain tunnin. Äippä ja Herra PuliKoira olivat Helsingissä vastassa, oli iiiihanaa!

Koko loman ajan on oikeastaan tullut sukkuloitua Viialan ja Hämeenlinnan väliä: lentokentältä Viialaan, sitten pari päivää ennen jouluaattoa Hämeenlinnaan, joulupäivänä taas Viialaan, uudeksivuodeksi Hämeenlinnaan, loppiaisena Viialaan... Pointti varmasti selvisi.

Hämeenlinnassa tuli hieman hevosteltua, kävin ratsastamassa entisellä vuokrahepallani Danilla, ja ihan ratsastustunnillakin kävin! Yksi asia, jota Englantiin palatessa tulee ikävä, on Sallan tunnit: vaikka kyseessä ei todellakaan ollut mikään intensiivirääkki, oli se silti noin tuhat kertaa tehokkaampi kuin yksikään tunti, jolle olen Englannissa osallistunut. Myös Kalle-heppa oli vähän eri kaliiberia kuin ne cobit :) Olisikohan meidän ratsastuskerholla varaa palkata Salla joukkueiden päävalmentajaksi ja lennättää se pari kertaa viikossa meitä piiskaamaan, hmm.

Myös kavereita tuli nähtyä, ja oikein superihanaa oli nähdä ruotsittunutta Kati Katkarapua, vaikka ei niillä lyhyillä glögitreffeillä ehtinyt edes juoruta tarpeeksi kauaa! Ehkäpä jonkinlainen vierailu eteläiseen Ruotsiin olisi syytä järjestää piakkoin.

Jouluaatto sujui mukavissa merkeissä iskän luona. Itse Joulupukkikin kävi vierailemassa mukanaan kasapäin paketteja. Itse olin ollut sen verran kiltti, että sain Amazon- lahjakortin (jonka onnistuneesti käytin jo - siellä ne kirjat odottelee lukemistaan yliopistolla!), Reinot,

Nomination-rannekorupalan ja -sormuksen ja mitä vielä! Joulupäivänä oli ilo huomata, että Pukki oli poikennut myös äiskällä, missä odotti myös paketteja. Harmi, etteivät uudet kivat lakanat mene mun omituiseen mutta ah-niin-ihanaan 200cmx200cm -peittoon :( Uusi hopearinkula-kaulakoru on kuitenkin super, ja tulostimen saan hankittua heti, kun pääsen takaisin Englantiin! Vallan erinomaista, sanoisin.

Mummilassa kävin perinteisellä Tapaninpäivälounaalla, ja myöhemmin myös välipäivinä tervehtimässä Norjassa asuvaa kummisetääni, jota näkee kovin harvakseltaan. Harmillisesti Mikael-serkku jäi treffaamatta hänen luistelukiireidensä vuoksi.

Sitten bileraportteihin!

Uudenvuoden aatonaatto kirjattiin historiankirjoihin parhaana Night Life -iltana, minkä kukaan on viettänyt ikinä. Vaikka lähtökohdat eivät olleet kovin kummoiset (uudenvuodenaattoa edeltävä torstai, ketään ei missään, ja noh - Night Life...), Veera ja minä saimme iloksemme todeta illan olleen huikea! Suuri kiitos tästä kyllä kuuluu myös Henrille, Mikolle ja Tuukalle.

Ehkä edeltävän illan erinomaisuudesta johtui, että itse uudenvuodenaatto oli vain "ihan kiva". Alkuiltaa vietettiin perinteiseen tapaan Isalla, missä Ekin ja Isan kanssa suvereenisti hakkasimme Veeran ja Katjan joukkueen Pictionaryssa. Näin jälkikäteen ajatellen peli ei ehkä mennyt ihan sääntöjen mukaan, mutta hei, kyllä meidän tiimi oli melko taitava, kun piirrettäviin asioihin kuuluivat mm. 'Tuhkimon kenkä' ja 'Siniparta' - ja molemmat tuli arvattua! Myös karaokea rallateltiin, mutta ei siitä ehkä sen enempää...

Kaupungissa suunta kävi Sirkukseen, joka ihan rehellisesti sanottuna oli melko hanurista. Kävin urputtamassa dj:lle musiikista ilman merkittävää vaikutusta, hengailin veljeni ja ystäviensä kanssa, ja sitkeästi siellä lähes pilkkuun asti törötin. Enpä tiedä oliko ihan (kalliin!) hintansa arvoista. Jos tähän nyt pitäisi vielä jotain uudenvuoden lupauksia kirjata, sanoisin, että keväällä aion opiskella enemmän, rillutella vähemmän, pitää unirytmin järkevänä ja olla hyvä ihminen (enks mää muka oo jo?)

Loppiaisaattona oli "bileet Veeralla" eli bileet Peikillä. Peikin kotikartanoon kokoontunut porukka koostui kahdeksasta tyypistä, joten kyseessä ei todellakaan olleet mitkään megabileet. Alkuillasta legendaarinen Pictionary, loppuillasta hieman jamittelua ja biljardia - oheinen kuva summaa illan melko hyvin. Homma alkoi kuivua kasaan siinä vaiheessa, kun lähdettiin kaupunkiin: Suistolla meno oli jäätävän huono emmekä siellä siis kauaa vanhenneet. Tämän jälkeen neljännes porukasta katosi ja mistään ei oikein tullut mitään. Onnekkaasti rakas velipoikani oli kaupungissa ajelulla ja tarjosi kyydin kotiin.

Ja siinä se! Huomatkaa, kuinka olen viettänyt suorastaan hiljaiseloa koko loman. Sen kyllä huomaa esimerkiksi vaatteista - syksyn aikana kertynyt juoppoturvotus on haihtunut uskomattoman tehokkaasti!

Huomenissa pitäisi kai alkaa pakata, sillä lähtö on torstai-iltana. Tavallaan ihan kiva palata Canterburyyn, nähdä taas kaikki hyvät tyypit ja aloittaa uudet, mielenkiintoiset kurssit. Lisäksi kun tietää, että pääsee jo kuukauden päästä piipahtamaan taas Suomeen, ei tarvitse huolia edes siitä, ettei näkisi täällä olevia rakkaita ihmisiä pitkään aikaan.

Tuli muuten törttöiltyä noita helmikuisia lentoja varatessa. Ryanairin sivujen jumittua onnistuin varaamaan lennot Tampere-Lontoo-Tampere. Tämän urpoilun korjailun ansioista lentojen hinta melkein kolminkertaistui. Taas sai huomata, että tyhmyydestä saa maksaa! Parempi onni ensi kerralla jne.