Let it snow pt 2

LUNTA!!!

yöllä satoi lunta...

..ja aamulla oli valkoista!

Aamulla oli maa valkoisena, ja ystävällisesti päätin herättää kaikki heti yhdeksän jälkeen (herätys kello yhdeksältä on täällä aikainen herätys!) Ei muuta kuin lumisotaa leikkimään, ensin keskenämme, ja lopulta jotain tuntematonta porukkaa vastaan. Koen, että lumipallo-skillssini ovat noin 200% paremmat kuin täkäläisillä. Vuosien pitkällisen harjoituksen tulosta!

Tämä on kyllä jokseenkin raivostuttava maa, vähän sataa lunta ja lämpötila on nollassa, niin jo lakkaa kaikki toimimasta: junat ei kulje, koulut suljetaan, jopa ratsastus ja c-joukkueen huominen kilpailu peruttiin. B-joukkueen kilpailun kohtalosta ei ole vielä tietoa, toivotaan siis parasta...

Lämmitys sentään toimii, nyt jopa keittiössäkin :) Aiemmin keittiö oli niin kylmä, että hengitys höyrysi ja takki päällä sai kokkailla.

Let it snow, let it snow, let it snow!

Tänään puoli kymmenen aikoihin satoi lunta. Eihän se maahan jäänyt, täällä on niin lämmintä, että kaikki suli heti pois, mutta ihanaa se silti oli! Loppuviikko pitäisi olla viileämpää, ja mahdollisesti saadaan lisää luntakin.

Hauskaa yllätyspostia!

Perjantaina tuli postissa huippukiva ylläri Veeralta. Myyrä-joulukalenteri kortti!! Onko mitään mainiompaa? Epäilen!

Perjantaina sain myös Modern Culturen ekan esseen takaisin, ja arvosana oli kyllä odotettua parempi - huikeat 67%, mikä suunnilleen vastaa 2:1 :stä, jee! Hyvä minä! Vielä on toivoa!

B-teamin kokoonpano ensimmäiseen kilpailuun on nyt vahvistettu. Joukkueessa ratsastavat Becki, Lauren, Holly, ja minaaaaa! Tiistaina on vielä viime hetken treenit, ja keskiviikkona suunnataan kohti Lontoota kukonlaulun aikaan. Can't wait!!

Pankkitilin avaaminen Britanniassa 101

Näin se käy:

1. Mene pankkiin. Totea, että jono ulottuu ulko-ovelle asti. Nopea vilkaisu kelloon - ei toivoakaan tulla palvelluksi ennen sulkemisaikaa.

2. Mene pankkiin uudestaan, tällä kertaa hieman aikaisemmin (keskiviikkoiltapäivä on maailman huonoin valinta, koska kaikilla on silloin vapaata). Urhean jonotuksen jälkeen tiskin takana oleva setä kertoo, että tilin avaamista varten on varattava aika. Ensimmäinen vapaa aika on puolentoista viikon päästä. Lisäksi kaikki mukanasi tuomat paperit passia lukuunottamatta ovat tavalla tai toisella epäkelpoja - on hankittava koulun toimistosta pankinjohtajalle osoitettu kirje. Tyydy kohtaloosi ja varaa se aika.

3. Lähetä yliopiston registryyn pyyntö, että kirjoittaisivat kirjeen pankinsedälle. Kirjeelle on tarkat ohjeet: sen tulee olla osoitettu pankinjohtajalle, ja kaikki mahdollinen opiskelun kestosta kengänkokoon on mainittava.

4. Raahaudu sovittuun tapaamiseen ojasta heränneen näköisenä, odottele yli puoli tuntia, ja kun vihdoin pääset naamatusten pankkimiehen kanssa, saat kuulla, että koulun kirjoittamasta kirjeestä puuttuu syntymäaika, ja ilman sitä se ei kelpaa.

6. Takaisin kampukselle uutta kirjettä ruinaamaan. Tietenkin henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa kyseinen kirje, on poissa.

7. Jostain löytyy allekirjoitusvaltuudet omaava tyyppi, ja kirjeeseen saadaan syntymäaika. Takaisin pankkiin uuden kirjeen kera!

8. Pankkimies on kiltti ja ottaa minut muiden asiakkaiden välissä. Itse tilin avaamiseen menee ehkä 10 minuuttia.

9. "Kortti ja pin-numero tulevat ihan pian postissa". Great. Kättele pankkimiestä, poistu paikalta.

10. Ravaa postilaatikolla päivittäin. Kahden viikon kuluttua saat pin-numeron. Sen esiinraaputtaminen tiiliseinää vasten on huono idea.

11. Ravaa postilaatikolla toiset pari viikkoa. Sinä päivänä, kun pinna lopullisesti palaa ja päätät mennä pankkiin räyhäämään kun korttia ei näy, se on siellä postilaatikossa.

12. Mene silti sinne pankkiin ruinaamaan uusi pin-numero...

Ja kaikkeen tähän kului aikaa vain lähes kaksi kuukautta!! Helppoa kuin mikä!

Olen hyväksynyt sen tosiasian, että akateemisesti tämä lukukausi ei ole mikään huippusuoritus. Onneksi keväällä voi aloittaa puhtaalta pöydältä uusien kurssien alkaessa, ja tutkinnon loppuarvosanassakin huomioidaan vain toisen ja kolmannen vuoden arvosanat. Nyt täytyy vaan yrittää reippaasti porskuttaa jouluun asti. 25 päivää ja lennän Suomeen!

Tiistaina pelasin ensimmäistä kertaa elämässäni krikettiä.
Ei se mitään oikeaa krikettiä ollut, vaan Jonin mukanaan tuomalla lasten muovisella krikettisetillä pelattiin promenaadilla. Pelin perimmäinen idea on edelleen hieman hämärän peitossa, mutta hauskaa riitti.

Eilen kävin flunssasta huolimatta ratsastamassa, sillä ensi viikolla on B-teamin ensimmäinen kilpailu! Kilpailun isännöi Imperial College London, ja joukkueemme kapteeni kuvasi Imperialin hevosia ja tiloja sanalla "lush", joten odotukset ovat korkealla. Tosin lopullista joukkuetta ei ole vielä varmistettu, meillä kun on joukkueissa viisi henkeä, ja kilpailuissa ratsastaa vain neljä.

Eilen juhlittiin myös Tommy T Turtlen 19-vuotispäivää. Meillä oli ilmapalloja, serpentiiniä, kakkuja, irtoviiksiä, juomapelejä, ja glitterkonfetteja niin paljon, että niitä löytyy varmaan vielä vuodenkin päästä joka paikasta.


To someone special


Someone special

"Who here speaks Finnish?!"

Eilen illalla olimme pubivisailussa Originsissa, kun kävi eräs hauska sattumus.

Viimeinen kierros oli jo ohi, ja olimme vaihtaneet naapuripöydän joukkueen kanssa papereita vastausten tarkistusta varten. En juuri jaksanut kiinnittää huomiota heidän vastauspaperissaan olleisiin raapustuksiin, kunnes BOOM katseeni harhautui paperin alalaitaan, ja mitä siinä lukikaan: "Hyvää Joulua kaikille!"

Luulin jo hourivani lääkehuuruissa, mutta juuri niin siinä kyllä luki. Ei muuta kuin vastausviestiä raapustamaan ("Kiitos samoin, ja hyvää uutta vuotta 2011") ja lähetti matkaan.

Hetken päästä pöytäämme tulee epäuskoisen näköinen jamppa ja sanoo "Who here speaks Finnish?!" Ja tadaa, minä se olen. Siinä sitten rupateltiin suomeksi tämän suomalaisjäpän kanssa. Ja sitten selviää, että Richard onkin ruotsalainen! Mitaaaa. Siinä sitä oli taas yhdelle illalle.

P.S. Oltiin jaetulla kolmannella sijalla, mutta hävittiin tie breaker -kysymys joten oltiin neljänsiä :(

Mead Way is the way forward!

Ensi vuoden asumisjärjestelyt ovat olleet kuuma puheenaihe jo muutaman viikon ajan, sillä jos haluaa edes jollain asteella valita, missä asuu ensi vuonna, nyt on aika toimia.

Jo pelkästään kämppäkavereiden valitseminen on vaikeaa, sillä näin lyhyessä ajassa ei oikeasti ehdi tutustua ihmisiin niin hyvin, että tietäisi, kenen kanssa ehdottomasti haluaa asua ja ennen kaikkea tulee toimeen. Ellei mitään dramaattista tapahdu, asun ensi vuonna Kanen, Jackin, Ethanin ja Tomin kanssa. Minä ja pojat, heh, tästä tulee kiintoisaa... Luulen kuitenkin, että meillä on nyt ihan hyvä porukka koossa, sillä kaikki ovat siistejä, järkeviä ja kykeneviä keskustelemaan asioista.

Alkuviikosta sovimme näytön aivan loistavalta vaikuttaneeseen taloon, mutta se ehti mennä nenän edestä ennen kuin pääsimme edes katsastamaan koko paikkaa. Löysimme kuitenkin toisen ihan kelvon talon, jota kävimme katsomassa perjantaina parin muun paikan ohessa. Kaksi ensimmäistä olivat karseita lääviä huonolla alueella, mutta viimeinen: lähellä kaupunkia, järkevän matkan päässä yliopistolta, bussipysäkin vieressä... Lisäksi nykyiset asukkaat ovat asuneet viihtyneet talossa kaksi vuotta, joten ei se ihan hirveä shithole voi olla. Koko porukka piti taloa sopivana, joten paiskattiin välittäjän kanssa kättä siinä ja silloin. Ensi vuoden asuinpaikka: sorted! Enää on jäljellä tappelu siitä, kuka saa minkäkin huoneen :)

Onnistunutta talonhankintareissua juhlistettiin Headphone Discossa Venuessa. Kuvamateriaali on peräisin Jackin kamerasta.



Kun vielä oli edes jotakuinkin fresh..


Housemates! (+ Lawrence ja Owain)


Nnniiiin...
Kaikin puolin erikoinen kuva.


Less fresh

/sə'praɪz/

Tämä oli sitten viimeinen kerta, kun jätän MITÄÄN viimeiselle illalle. END OF.

Mikä järki tässäkin on, ensi viikko on reading week, miksi kaikki deadlinet on ennen sitä?!

Vielä pitäisi puristaa noin viisisataa sanaa aiheesta "Compare and contrast General American and Australian English, showing how they differ phonologically from Received Pronunciation (RP). Do they differ in terms of inventory, distribution, or realization? To what extent are the differences conditioned by phonetic environment?"

Ja sit olis vielä Language and Structure -tehtävä, jonka ajatteleminenkin saa ranteiden viiltämisen tuntumaan hyvältä idealta.

Deadline sekä esseelle että toiselle tehtävälle huomenna klo 12:00. Miksen mä koskaan opi.

Kuinkas sitten kävikään

Koska iso osa porukasta lähti viikonlopuksi kotiin, oli hyvä aikomukseni opiskella, opiskella ja opiskella. Tein jopa suunnitelman, mitä kaikkea pitää olla sunnuntai-iltaan mennessä tehtynä: esseetä piti olla vähintään 700 sanaa kirjoitettuna, molemmat ryhmäesitelmät järkevällä mallilla, ja jos olisi edes saanut vilkaistua Language and structure -tehtävää.

Kuinkas sitten kävikään. Perjantaina kampuksen kristillinen kerho järjesti taas text a donut tempauksen. Käytännössä homma toimii niin, että lähetät tekstiviestinä sijaintisi kampuksella ja jonkun uskoon tai elämään liittyvän kysymyksen, ja nämä jumalan sanansaattajat tuovat sinulle donitsin ja vastauksen kysymykseesi. Molemmat Samit lähettivät tekstarin, ja saivat donitsien lisäksi aikaan kiivasta keskustelua homoista ja valinnanvapaudesta.

Vähän pelattiin myös juomapelejä: ainakin kolme kierrosta Ring of Firea ja pari Ride the busia. Tämän jälkeen ainoita merkittäviä (muistamisen arvoisia) tapahtumia perjantailta olivat satunnaiseen keittiöön meneminen ja jengan pelaaminen sekä aamuneljän teehetki Katyn kanssa. Eikä se keittiökään sitten niin satunnainen ollut, kun mun Sounds of English -ryhmän jamppa ilmeisesti asuu siellä!

Lauantaina otin kyllä aksentteja ja murteita käsittelevän kirjan ja muistiinpanovälineet esille, mutta jotenkin siinä kävi niin, että päivä kului Gossip Girlin ja How I met your motherin parissa.

Tänään suunnitelma oli herätä ajoissa ja opiskella, mutta kuinkas sitten kävikään: heräsin puoli yhdeltä, kun en tajunnut laittaa herätyskelloa päälle. Sen jälkeen kyllä opiskelin melko reippaasti aina siihen asti, että tapasin Pippan kirjastolla ja teimme esityksen popmusiikista kulttuurissa. Siitä tuli surkea.

Nyt vain odotan, että ihmiset palaavat viikonloppureissuiltaan ja voimme kaikki yhdessä suunnata kohti pub quizia as the big, happy family that we are!

12/30

sain juuri ensimmäisen matikantehtävän palautteen. 12/30p. ihan ok siihen nähden, että tein kaksi tehtävää kolmesta, ja niitä kahta tehtävää en osannut ollenkaan, ennen kuin turtle tom tarjosi pikakurssin. joten olen sitä mieltä että onnistuin ihan hyvin!

Published with Blogger-droid v1.5.9

Missä palaa?

No yleensä ei missään.
Keskiviikkoaamuisin hälyttimiä testataan kello puoli yhdeksältä, ja sen lisäksi tulee yleensä 1-3 (väärää) hälytystä kahteen viikkoon.

Tänäkin aamuna sain herätä 10 minuuttia ennen herätyskelloa palohälytykseen. Ei muuta kuin takki päälle ja ulos sateeseen ja tuuleen, vaikka 99,9% palohälytyksistä on turhia: joku käryttää paahtoleipää keittiössään, tai huvikseen lyö hälyt päälle.

Joka tapauksessa rakennuksesta on poistuttava, eikä vaatteiden valitsemiseen viitsi hirveästi käyttää aikaa, kun jos se kuitenkin sattuu olemaan ihan aiheellinen hälytys. Pyjamassa ja syystakissa on hitusen kylmä värjötellä tuolla +6C säässä.

Koska takaisin sisälle pääseminen tuntui kestävän poikkeuksellisen kauan, päätimme suunnistaa Rutherford collegeen aamiaiselle. Harmi vain, että aamiaistarjoilu loppui 5 minuuttia ennen kuin pääsimme Rutherfordiin. Ainakin siellä oli lämpimämpää kuin ulkona.

Joka tapauksessa missasin hälytyksen takia luennon, jonne olisi ollut suotavaa mennä, koska joudun pitämään aiheesta esityksen maanantain seminaarissa.

voi ärsytys

ainoa syy, miksi raahauduin tälle typerälle luennolle toiselle puolelle kampusta kaatosateessa oli se, että lupasin itselleni, että tän jälkeen voisin käydä ostamassa vihkoja, kyniä ja muita ihania stationery-juttuja. ja mitäkö teen? no jätän rahat huoneeseeni. samoin ipodin. ja kaiken muun olennaisen.

Published with Blogger-droid v1.5.9

Kurmeekokkailua opiskelijoille

Ruokabloggailuaika! Pääasiassa olen täällä syönyt terveellisemmin ja paremmin kuin Suomessa. Lisäksi lähes pelkästään kasvisruokaa, koska Ethan ja Kane ovat kasvissyöjiä, ja toisten kanssa kokkailu nyt vain on kivempaa.
Terveellisen ja ravitsevan ruokavalion kulmakivestä, juustotoastiesta, ei valitettavasti ole kuvia. Parempi onni ensi kerralla.


Tomin pizza, margherita ketsupilla. Vähän rapsakan oloinen, kun unohtui uuniin hieman liian pitkäksi aikaa.


Oma päivälliseni tänään; couscousia, soijarouhetta, tomaattisoosia, vuohenjuustoa, tavallista juustoa, vihreää pestoa, sieniä, paprikaa ja kesäkurpitsaa


Jäätyneen makaronilaatikon leikkausoperaatio... (note to self: jatkossa kannattaa pakastaa sopivan kokoisina annoksina, ei yhtenä könttänä)


... ja miltä makaronilaatikko sitten vihdoin näytti lautasella. Kurkun, Tesco value -ketsupin ja teen kanssa, luonnollisesti. Teemuki näyttää kyllä semityhjältä.


Spagettia ja soosia (ja Kane)


Nuudeliwokkia ja kevätrullia


Normilounas Tommy T Turtlen tapaan: 12 perunavohvelia, toad in the hole kahdella makkaralla ja ketsuppia.


Brownies (tai lähinnä, iso brownie-kakku) á la Stef


Sunday roast, kattaus ja kanan sortteeraus

Loppuun vielä Operaatio Kakku


Ensin vatkataan vimmatusti. Eihän meillä tietenkään ole mitään järkevää sekoituskulhoa, joten tyhjä Celebrations rasia kelpaa. Huomatkaa mittakuppina käytetty (varastettu) pintin muki.


Paistetaan. Kakkuvuoka on, ihme kyllä, Tomin omaisuutta. Who woulda thought.


Kuorrutetaan ja koristellaan.


Sitten toiseksi tärkein kohta: Have someone taking a picture of you with the cake, looking extremely smug.

Tärkein kohta on tietenkin kakun syöminen. Siitä porsastelusta ei onneksi ole kuvia.

Yleiskatsaus

Arki ja rutiinit tuntuvat astuneen kuvioihin sen verran vahvasti, että postaaminen on jäänyt vähemmälle samaa tahtia, kuin uudet, jännittävät asiat ovat vähentyneet. Tosin myös lisääntynyt työmäärä saattaa vaikuttaa asiaan - nyt niitä luettavia kirjoja ja kirjoitettavia esseitä alkaa olla.

Viikon aikana olen ollut semisti kipeä, osallistunut superhyvälle ratsastustunnille, syönyt ulkona enemmän kuin ehkä olisi pankkitilin saldolle hyväksi, osallistunut chav partyihin, katsonut Bonfire night -ilotulituksia, kirjoittanut surkean esseen Modern Culture -kurssille, selvitellyt välejä ja todistanut muiden välienselvittelyjä, saanut mustelman naamaan, viimeinkin saanut lukujärjestyksen sille mallille kuin sen pitäisi olla, ja keskustellut ensi lukuvuoden asumisjärjestelyistä.

Tämän viikon piti olla detox-viikko rankan Halloween-viikon (ja noh, rankan alkulukukauden...) jälkeen, mutta ei se ihan suunnitelman mukaan mennyt, mutta lähestulkoon kuitenkin.

All Hallows' Eve

Halloweenista selvittiin juuri ja juuri hengissä. Lauantaina suunnattiin Venueen heti, kun paikka aukesi, sillä a) emme olleet niin fiksuja, että olisimme ostaneet liput etukäteen ja b) Kanen kaverin Mattin sisäänpääsy piti varmistaa, sillä UKC:n ulkopuolisille oli varattu hyvin rajoitettu määrä lippuja.

Siellä siis törötimme kello kahdeksasta alkaen, ja ensimmäiset pari tuntia olivat suorastaan jäätävän hirveitä. Onneksi meno parani n. 500-kertaisesti, ja loppuilta oli huikean hauska. Illan aikana matkaan tarttui minikokoinen silinteri, karvatursasperuukki, pimeässä hohtavat vampyyrihampaat, ihmissusihanska ja vaikka mitä muuta, mutta valitettavasti kaikki rekvisiitta ihmissusihanskaa lukuunottamatta hukkui ennen kuin pääsimme takaisin kotiin.


Sunnuntaina P-blockin oli tarkoitus pitää vuosisadan Halloween-bileet keittiössään, mutta ne kemut olivat kyllä huonohkot ja kuivuivat kokoon hyvin nopeasti. Omat varjobileemme meidän keittiössä olivat huikeasti paremmat, ohjelmassa oli mm. Halloween-asujen vaihtoa ja kurpitsanpuukotusta.

Kuvia juhlista on hyvin rajoitetusti, koska MAlice in Wonderland -asussa oli vähänlaisesti (ie. ei ollenkaan) taskuja :( ehkä jossain vaiheessa saan kavereiden kameroista ryöstettyä joitain otoksia.