sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Kuinkas sitten kävikään

Koska iso osa porukasta lähti viikonlopuksi kotiin, oli hyvä aikomukseni opiskella, opiskella ja opiskella. Tein jopa suunnitelman, mitä kaikkea pitää olla sunnuntai-iltaan mennessä tehtynä: esseetä piti olla vähintään 700 sanaa kirjoitettuna, molemmat ryhmäesitelmät järkevällä mallilla, ja jos olisi edes saanut vilkaistua Language and structure -tehtävää.

Kuinkas sitten kävikään. Perjantaina kampuksen kristillinen kerho järjesti taas text a donut tempauksen. Käytännössä homma toimii niin, että lähetät tekstiviestinä sijaintisi kampuksella ja jonkun uskoon tai elämään liittyvän kysymyksen, ja nämä jumalan sanansaattajat tuovat sinulle donitsin ja vastauksen kysymykseesi. Molemmat Samit lähettivät tekstarin, ja saivat donitsien lisäksi aikaan kiivasta keskustelua homoista ja valinnanvapaudesta.

Vähän pelattiin myös juomapelejä: ainakin kolme kierrosta Ring of Firea ja pari Ride the busia. Tämän jälkeen ainoita merkittäviä (muistamisen arvoisia) tapahtumia perjantailta olivat satunnaiseen keittiöön meneminen ja jengan pelaaminen sekä aamuneljän teehetki Katyn kanssa. Eikä se keittiökään sitten niin satunnainen ollut, kun mun Sounds of English -ryhmän jamppa ilmeisesti asuu siellä!

Lauantaina otin kyllä aksentteja ja murteita käsittelevän kirjan ja muistiinpanovälineet esille, mutta jotenkin siinä kävi niin, että päivä kului Gossip Girlin ja How I met your motherin parissa.

Tänään suunnitelma oli herätä ajoissa ja opiskella, mutta kuinkas sitten kävikään: heräsin puoli yhdeltä, kun en tajunnut laittaa herätyskelloa päälle. Sen jälkeen kyllä opiskelin melko reippaasti aina siihen asti, että tapasin Pippan kirjastolla ja teimme esityksen popmusiikista kulttuurissa. Siitä tuli surkea.

Nyt vain odotan, että ihmiset palaavat viikonloppureissuiltaan ja voimme kaikki yhdessä suunnata kohti pub quizia as the big, happy family that we are!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti